tiistai 13. maaliskuuta 2012

Paistettua riisiä

 Muutaman kerran vuodessa tulee käytyä paikallisessa thaimaalaisessa syömässä. Usein ihan satunnaisten sukulaisten (äiti, jne) kanssa. Siellä parasta herkkua on paistettu riisi, nam! Viime perjantaina ajattelin kokata kyseistä lajia kanakastikkeen kanssa.

Homman ensimmäinen vaihe on iskeä pannulle vähän öljyä, antaa lämmetä, sen jälkeen lisätä riisi. Vinkkinä, riisi kannattaa mitata (itse kuulun ihmisiin joka kiehuttaa kolme litraa vettä ja luruttaa riisiä "sopivasti" sekaan)


 Riisiä kuullotetaan kivasti, siihen asti että se saa vähän väriä pintaan, näin tv-kokki termein. Ruskea on hyvä väri, itsellä muutama riisi vähän palahti mutta hyvää oli silti, eli rohkea ruskea esiin. Sipulit kanapannulle.

 Kun riisissä on kiva pinta, heitetään sekaan oikea määrä vettä (aiemmin mainittu riisin mittaus -> paketin ohjeen mukaan vettä sekaan. Itse laitoin vissiin desin alle käsketyn määrän ja oli ehkä vähän liikaa vettä al dente riisiin.)

Sillä välin kun riisit porisee (kansi päälle ja pienemmälle lämmölle, missä se ei kiehu yli!) voisin kertoa kevennyksenä ensimmäisestä Teenpä paistettua riisiä -kerrastani. Olin vissiin 12- tai 13-vuotta. Oltiin käyty muistaakseni ekoja kertoja aiemmin mainitussa thaimaalaisessa syömässä ja olin rakastunut paistettuun riisiin. Aloitin homman oikein, iskin öljyä ja riisiä pannulle (huom. en vaivautunut mittaamaan riisiä -> virhe nro 1.) Kuullotin riisit siihen vaiheeseen kun niistä näkyi sillä lailla mukavasti läpi (liian vähän!), minkä jälkeen aloin keittää riisejä. Öljyllä. Lisäsin pannun täyteen öljyä, ja odotin. Kului riisipaketissa neuvottu aika, riisit oli yhä kovia. Kului puoli tuntia lisää, riisit oli yhä kovia. Lopulta taisin koittaa keittää riisejä öljyssä muutaman tunnin, ja riisit oli yhä kovia. Äiti tuli kotiin ja vinkkasi, että vedellä ne olis täytynyt keittää. Lopputulos: öljyssä kolme tuntia lilluneet riisit (y)

 Riisit keittyy yhä, joten kanat pannulle.

 Vähän sitruunamehua sekaan.

 Sitten yks pilkottu tomaatti (tai tais niitä olla kaksi, mutta kamalan pieniä olivat). Lisäksi vähän mozzzarella raastetta, olivat jo kovettuneita ja ehkä hieman pilaantuneita, mutta kuumennettaessahan bakteerit katoaa. Oikeasti.

 Riisien keittoaika oli parikymmentä minuuttia, kannen alla annoin porista ekat 10min, sitten otin kannen pois ja koitin haihduttaa vesiä, kun ei ollut ihan al dentea. Eikä tullutkaan enää, joten vielä vähemmän keittoaikaa kannen alla.

 Kanojen sekaan valkopippuria ja mustapippuria. Kanat oli suikaleita jossain hunajamarinadissa.

 Vähän tabascoa, oikeasti vähän jos ei tahdo että suu palaa!

 Tadaa! Salaatinteko kuva näköjään unohtui kotiin (ei toiminut meidän koneella tämä systeemi niin iskin kuvia usbille ja rynnäköin koulun koneelle, hehe), mutta sisältää rucolaa, appelsiinia (puolikas), purjoa (molemmista päistä) sekä yhden (pilkotun) omenan.

Nam nam.

Tulos: oli ihan hyvää ruokaa, tosin luulen että kastikkeessa oli jotain hapanta (veikkaan sitruunamehua?), joka pilasi nautinnon. Huomasin just että kuva, jossa maustan valmista riisiä jäi myös vissiin pois, eli lisäsin sekaan vähän persiljaa ja voita. Se oli maukasta! Tosin vähän mautonta, mutta ehkä suolaa lisää ens kerralla.

Salaatista sen verran, että rucola on pahaa (käytin, koska näyttää kuvissa hyvältä) ja tämä rucola oli vielä erityisen, sillä se oli vähän kuivehtunutta. Lisäksi purjo oli kanssa aika fail valinta (tosin sekin näyttää tästä katsottuna yllättävän hyvältä!) Eli parannus: salaatiksi omenaa ja appellsiinia, toivat ainakin raikkautta. Hedelmät on hyviä ja niistä saa vitamiineja! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti