Haastetehtävä

Taannoin kun asuin vielä äitin luona (joo joo, päivitän viiveellä), mun vastuulle jäi kesälomalaisena ruuan laittaminen, ties mistä satunnaisista tähteistä. Äitin mies sitten lohkaisikin, että tässä on challenge, monta ruokaa, joista täytyy tehdä ateria! Sain toki lisukkeita ottaa jääkaapista ja täydennystä, mutta ei mittään merkittävää.

 

 

Käytössä oli siis perunoita, kylmäsavulohta, possua, nautaa, salaattia, uunikasviksia (ties miltä päivältä) sekä kinkkusuikaleita (jäi pizzasta ylihte!)

Aloitin pilkkomalla nuita pihvejä mukakuutioiksi

Palasiksi kipparijuustosiivuja

Pannu kuumaksi, jonne pihvipalaset sekä kinkkusuikaleet

Siipaloitu kesäsipuli

..Sekin pannulle sekaan! Jännittävä soppa syntymässä

Pihvikuutioitten, kinkkusuikaleitten ja sipulin sekaan kermaa iso loraus

Suurustetta kastikkeeseen. Rehellisesti sanottuna, en osaa oikein suurustaa, tuohonkin iskin n verran tuota Maizenajauhetta kerman sekaan, ja vispasin

Mausteeksi suolaa...

...ja pippuria! Perus, joo

Oregaanoa vielä

Kipparipalaset sisään ja kastike hyllylle maustumaan!

Seuraavaksi salaatinjatketta tuoreista kurkusta ja tomsusta

...Kuin myös kaalia

Kevyttä salaatinkastiketta sitruunamehusta pohjana

Mehun sekaan sitruunankuorta

Sekä pippuria

Vanhan salaatin päälle tuoreet jatkeet, kylmäsavulohi sekä "kastike". Hämmennys ja alkuruoka on ready!

Enää iskin kasvikset uuniin ja perunat mikroon, ja that's it

Alkuruokana siis sitruuna-savulohisalaatti...

...Ja pääruoaksi perunat, possu-kinkku-nauta-sipuli-kastike sekä paistetut kasvikset

Tulos: Salaatti oli ihan perusherkkua, kala ja sitruuna on aika varma yhdistelmä. Joku juusto kuutioina tai pähkinät olisi ollut kivampi lisä. Ei sillä, hyvää oli, ja etenkin raikasta. Pääruuasta sen verran, että kastikkeesta tuli loistava, olin tavattoman ylpeä ihtestäni kun läpällä sekoittelin sitä sun tätä ja tuli noinkin nannaa! Perunan kanssa melko perusruokaa kanssa, mutta kastike yllätti kyllä positiivisesti!

..Kasviksista vielä, nehän olivat varsinaisesti äitin käsialaa, ja koska hyvännäköisiä, en viihtinyt niille mittään kummempaa lämmittämisen lisäksi tehdä. Joten. En maistanut niitä etukäteen lainkaan. En osaa sanoa montako vuorokautta olivat jääkaapissa asustaneet mutta niin sanotusti parasta ennen -päiväys oli pitkälle mennyt.

Velttoa kinuskia

Vietän täällä rauhallisen torstain aamufiilisteljä, vilkuilen ulos sateeseen ja nautin ettei ole kiire mihinkään, varsinkaan töihin! Tuossa eilisissä veli löysi pakkasesta toista litraa vaniljajätskiä ja kun mitään lisuketta ei ollut, keksittiin tehdä kinuskia, meillä kun on tällä hetkellä jääkaappi ollut täynnä kermaa (enää ei niinkään, tosin)

Sitä kermaa kattilaan

Siirappia sekaan!

Sokeria ..oon vähän sitä mieltä että tämmösissä missä on jotain rasvaista (kerma?) ja makeaa (sokeri sekä siirappi?) ei voi epäonnistua, kombo on aina väistämättä edes syötävän herkullinen

Yksi vaniljatanko makustumaan, ja armotonta hämmennystä! Ohjeessa puhuttiin 40 minuutista, mutta me kärsimättömät annettiin porista se about 10 minuuttia, mikä veljellä kesti ruuan syömisessä

Seuraksi jätskiä ja keksinmuruja! ..Ja tosiaan seuraksi, sillä kinuskia tuli paljon, ja kun olin valmiiksi laittanut jätskipalat lautasille (kolme jokaiselle), piti kaikki kinuski jakaa tasan neljälle astialle, joten jätski sekä keksimurut kirjaimellisesti uivat tuossa.

Tulos: Kuten ylempänäkin totesin, tässä ei olisi voinut epäonnistua! Kaikki makeahan uppoaa mahaan kuin Titanic mereen. Tosin vissiin kauemminkin tuota olisi ollut hyvä sekoitella ja antaa sen tekeytyä, sillä oli melkosta litkua, vetelää kun mikä. Herkkua silti, nam!

Täytyy takoa kun rauta on kuumaa

Tuossa yksi päivä iski aivan hillitön makeannälkä ja halu tehdä yksinkertaisesti jotain hyvää! Päätin, että on aika kaivaa vanha vohvelipannu tulille. Oon tosiaan jo puoli viikkoa nauttinut omasta kesälomastani, ja vihdoin säätkin sen tietävät! Herkkua tämä on etenkin siksi, että monella muulla alkaa viimeistään tällä viikolla työt/koulu/mitä vaan (lue: vahingonilo paras ilo). Hmm, nyt mentiin jo offtopiciksi, ne vohvelit ->

Netistä tosiaan bongasin ohjeen, googletin ja ensimmäisen linkin nappasin. Kyseessä oli joku Pirkka-kokki-sivusto, mistä mainittakoon täysin raivostuttava mainonta, esimerkiksi yllä näkyvistä munista (rakenne vatkattu kevyesti rikki!), niiden käskettiin olla "Pirkka vapaan kanan luomu turvahäkki" -munia, tjms. Nauran tosiaan ajatukselle, että joku hölmömpi osapuoli tosiaan hankkisi juuri kyseisiä munia.

Väärän merkkistä maitoakin mulla vissiin oli...

Jauhoja kippoon ja sekaan leivinjauhetta. Huomatkaa yleisesti taustalla pyörivä arvopöytäliina (äitin sisustushankintoja)

Kuivat aineet märkien sekaan, ja vispaus!

Juoksevaa margariinia, tää liippasi jo läheltä (Rainbow!), ainakin hintatasoon katsoen. Pakko mainita, että kyseisen tuotteen "viimeinen käyttöpäivä" -merkintä sijoittui viime helmikuulle.. Hyväähän se oli, turhaan kainostelevat

Ja itse vohvelirauta kuumenemaan!

Rasvaa (heh heh, sitä helmikuista) tirisemään, ettei taikina jää kiinni

..Ja tuosta!

Nam nam, valmista tuli! Mansikkahillo, tuoreet vatut sekä kermavaahto kruunasi kokonaisuuden!

Tulos: Herkkua, herkkkuaa! Rakastan vohveleita, harvoin vaan vaivaudun niitä väsäämään! Tuossa joku kerta kun olin torilla töissä kesällä, ostin semmoisesta torikahvilasta voffelin kermavaahdolla ja hillolla, mutta kyllä tämä itsetehty voitti senkin. Sääli oli vain, että tuona päivänä olin hiukan liian ähkyssä nauttiakseni tästä täysin rinnoin, hmh

Monta ateriaa, yksi ratkaisu

Meillä on tässä kesän mittaan kotona ollut aivan oma ruokavillitys, tzaziki-kastike. Sitä on syöty kaiken kanssa, mutta pääasiassa nimenomaan grilliruuan (uusi grillikin otettiin huomaan alkukesästä!) kera. Sehän on siitä hauska lisäke, että tosiaan sopii kaikkeen, pihvin kanssa tykkään eritoten, mutta kelpaa sipsidipiksi, kalan kanssa, kanan, lähes kaiken syötävän! Äiti opetti tosiaan viikonloppuna mullekin tuon jalon taidon.

Pääraaka-ainehan on kurkku (oikealla), se valmiusasentoon ja valmiiksi myöskin raastin (vasemmalla)

Raastoin raa'asti reilun puolikkaan kurkusta

..Kurkkuraaste valumaan. Jälkikäteen äiti valisti, että tässä tuo kurkkuneste valuu kippoon, eikä tuu vesittämään hienostunutta tzaziki -rakennetta

Seuraavaksi turkkilainen jugurtti kippoon

Sekaan jugurttiin ja kippoon äiti käski laittaa yhden valkosipulin kynnen murskattuna. Se oli tosin kamalan pieni ja olisin mielelläni laittanut toisen, mutta en viitsinyt uhkata käskyjä (ja en jaksanut kaivaa uutta sipulinkynttä jääkaapin uumenista)

Jugurttiin sekä valkosipulihöystöön sitruunamehua

Mausteiksi merisuolaa ja pippuria...

...ja done!

Seuraksi tällä kertaa (ylikeitettyjä, höm) perunoita, salaatiia, fetaa, possun pihviä sekä muutama rillattu herkkusieni.

Tulos: Kesäruokaa parhaimmillaan! Hieman oli kylmettynyt pihvi (kiitos olympialaisten, lol) ja ne perunat liian kauan vedessä (kiitos minun), mutta muutoin kokonaisuutena täydellinen ateria! Huomasin tosin, että äiti tekee paljolti parempaa tzazikia, mutta mullahan enemmän elämää aikaa kehittyä? ..Hoh hoh

Halleluuja italiaanoille

Viikolla tuossa kun veteli viimosia työpäiviä, sain ennen iltavuoroon lähtöä äitin mun kanssa pizzatalkooseen! Olin hiukan väsynyt ja järkyttävän nälkäinen, joten en nähnyt muuta ratkaisua kuin mehevä pizza, nam

Ensiksi toki taikinantekoon, lämpöistä vettä kippoon

Veden sekaan jauhoja (ei sekoitusta vielä)

Kuivien jauhojen päälle kuivahiivaa! ..Ja sekoitusta

Sekaan tilkka öljyä (maailman huonoin kuva, hmm, äiti on niin kamalan hätäinen liikkeissään, ettei siinnä meinaa kameralla messissä pysyä. Siksi suurinosa pizzakuvista oli joko hutiotoksia tai tärähtäneitä tai aivan killiin tarkentaneita)

Lisää jauhoja, sekä suolaa ja sokeria

Ja vaivausta! Oon onneton taikinanvaivaaja, mun kovaakin kovempi kunto ei sitä kestä ja lisäksi ahdistaa kun se takertuu käsiin ja ei lähde pois (kuten taas)

..Ahdistuttua aikani äiti suostui vaivaamaan loppuun (osaksi koska mulla oli semisti kiirus asioille ennen töihin lähtöä), ja vaivattu taikinalönttä peiteltiin unosille

Kotiin palattuani siirryimme pizzakastikkeen tekoon

Kippoon tomaattimurskaa, tomaattipyrettä sekä yllä rillatut sipulit (muistin juuri, että unohdin yllä mainita pilattujen kuvien sarjassa ylivalottuneet kuvat)

Tomaattikastikkeeseen suolaa, sokeria sekä oregaanoa mausteiksi

Kamalan nätisti kohonnut taikina littaan

..Päälle meidän spessukastiketta!

Pohjalle makua antamaan emmentaaliraastetta

Seuraavaksi silvottua valkohomejuustoa

Punasipulirenkaita

Kinkkusuikaleita pussillinen

Herkkusieniä

Tuoretta tomaattia

Viime hetken maustamiset, oregaanoa vielä yleisesti vähän kakkialle

Pizzajuustoraastetta...

...sekä viimeistely mozzarellaraasteella! Ai että

Setti kuumaan uuniin lämpiämään

..Aah! Päälle vielä parit rucolan lehdet ja kokonaisuus on kruunattu!

Tulos: Oon valtava mättö- ja roskaruuan ystävä ja voi vaan kuvitella kuinka höllii tuore, itsetehty, juustoinen, rasvainen pizza, varsinkin Jyväskylän yön uuvuttamana aamuna! Nuo valkohomejuustosattumat oli ehdottomasti mun lempparit koko pizzassa! Ressasin kovasti kerkiänkö edes syödä ennen töitä, joten vähän kuumilteen koitin tuota mättää ja pari palaa otin evääksi illalle. Hieman kylmenneenä ei enää yhtä herkkua ollut kuin uunista juuri tulleena, mutta voi että, työpäivän kohokohta aivan ehdottomasti!