Täytyy takoa kun rauta on kuumaa

Tuossa yksi päivä iski aivan hillitön makeannälkä ja halu tehdä yksinkertaisesti jotain hyvää! Päätin, että on aika kaivaa vanha vohvelipannu tulille. Oon tosiaan jo puoli viikkoa nauttinut omasta kesälomastani, ja vihdoin säätkin sen tietävät! Herkkua tämä on etenkin siksi, että monella muulla alkaa viimeistään tällä viikolla työt/koulu/mitä vaan (lue: vahingonilo paras ilo). Hmm, nyt mentiin jo offtopiciksi, ne vohvelit ->

Netistä tosiaan bongasin ohjeen, googletin ja ensimmäisen linkin nappasin. Kyseessä oli joku Pirkka-kokki-sivusto, mistä mainittakoon täysin raivostuttava mainonta, esimerkiksi yllä näkyvistä munista (rakenne vatkattu kevyesti rikki!), niiden käskettiin olla "Pirkka vapaan kanan luomu turvahäkki" -munia, tjms. Nauran tosiaan ajatukselle, että joku hölmömpi osapuoli tosiaan hankkisi juuri kyseisiä munia.

Väärän merkkistä maitoakin mulla vissiin oli...

Jauhoja kippoon ja sekaan leivinjauhetta. Huomatkaa yleisesti taustalla pyörivä arvopöytäliina (äitin sisustushankintoja)

Kuivat aineet märkien sekaan, ja vispaus!

Juoksevaa margariinia, tää liippasi jo läheltä (Rainbow!), ainakin hintatasoon katsoen. Pakko mainita, että kyseisen tuotteen "viimeinen käyttöpäivä" -merkintä sijoittui viime helmikuulle.. Hyväähän se oli, turhaan kainostelevat

Ja itse vohvelirauta kuumenemaan!

Rasvaa (heh heh, sitä helmikuista) tirisemään, ettei taikina jää kiinni

..Ja tuosta!

Nam nam, valmista tuli! Mansikkahillo, tuoreet vatut sekä kermavaahto kruunasi kokonaisuuden!

Tulos: Herkkua, herkkkuaa! Rakastan vohveleita, harvoin vaan vaivaudun niitä väsäämään! Tuossa joku kerta kun olin torilla töissä kesällä, ostin semmoisesta torikahvilasta voffelin kermavaahdolla ja hillolla, mutta kyllä tämä itsetehty voitti senkin. Sääli oli vain, että tuona päivänä olin hiukan liian ähkyssä nauttiakseni tästä täysin rinnoin, hmh