Halleluuja italiaanoille

Viikolla tuossa kun veteli viimosia työpäiviä, sain ennen iltavuoroon lähtöä äitin mun kanssa pizzatalkooseen! Olin hiukan väsynyt ja järkyttävän nälkäinen, joten en nähnyt muuta ratkaisua kuin mehevä pizza, nam

Ensiksi toki taikinantekoon, lämpöistä vettä kippoon

Veden sekaan jauhoja (ei sekoitusta vielä)

Kuivien jauhojen päälle kuivahiivaa! ..Ja sekoitusta

Sekaan tilkka öljyä (maailman huonoin kuva, hmm, äiti on niin kamalan hätäinen liikkeissään, ettei siinnä meinaa kameralla messissä pysyä. Siksi suurinosa pizzakuvista oli joko hutiotoksia tai tärähtäneitä tai aivan killiin tarkentaneita)

Lisää jauhoja, sekä suolaa ja sokeria

Ja vaivausta! Oon onneton taikinanvaivaaja, mun kovaakin kovempi kunto ei sitä kestä ja lisäksi ahdistaa kun se takertuu käsiin ja ei lähde pois (kuten taas)

..Ahdistuttua aikani äiti suostui vaivaamaan loppuun (osaksi koska mulla oli semisti kiirus asioille ennen töihin lähtöä), ja vaivattu taikinalönttä peiteltiin unosille

Kotiin palattuani siirryimme pizzakastikkeen tekoon

Kippoon tomaattimurskaa, tomaattipyrettä sekä yllä rillatut sipulit (muistin juuri, että unohdin yllä mainita pilattujen kuvien sarjassa ylivalottuneet kuvat)

Tomaattikastikkeeseen suolaa, sokeria sekä oregaanoa mausteiksi

Kamalan nätisti kohonnut taikina littaan

..Päälle meidän spessukastiketta!

Pohjalle makua antamaan emmentaaliraastetta

Seuraavaksi silvottua valkohomejuustoa

Punasipulirenkaita

Kinkkusuikaleita pussillinen

Herkkusieniä

Tuoretta tomaattia

Viime hetken maustamiset, oregaanoa vielä yleisesti vähän kakkialle

Pizzajuustoraastetta...

...sekä viimeistely mozzarellaraasteella! Ai että

Setti kuumaan uuniin lämpiämään

..Aah! Päälle vielä parit rucolan lehdet ja kokonaisuus on kruunattu!

Tulos: Oon valtava mättö- ja roskaruuan ystävä ja voi vaan kuvitella kuinka höllii tuore, itsetehty, juustoinen, rasvainen pizza, varsinkin Jyväskylän yön uuvuttamana aamuna! Nuo valkohomejuustosattumat oli ehdottomasti mun lempparit koko pizzassa! Ressasin kovasti kerkiänkö edes syödä ennen töitä, joten vähän kuumilteen koitin tuota mättää ja pari palaa otin evääksi illalle. Hieman kylmenneenä ei enää yhtä herkkua ollut kuin uunista juuri tulleena, mutta voi että, työpäivän kohokohta aivan ehdottomasti!