Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain

Tänään, vihdoin, TJ0 eli Ohi on eli Ei enää ikinä paluuta lukion penkille (ellei ruokalan penkkejä lasketa)! Ellen failannut fysiikkaa tai matikkaa extra pahasti (en usko että näin voisi käydä, olenhan niin nörtti rasvaisella tukallani silmälasit nenällä) No jaa. Ja siis, mun äidillä on huomenna synttärit, ja koska ollaan tänään lähdössä tonne kylille vähän kilistelemään lukion päättymiselle (kellä päättyy kellä ei, kellä jo päättynyt), ajattelin (jo eilen eli etukäteen eli hyvissä ajoin) juhlapäivän kunniaksi virittää oikein aterian jo tänään, jotta huomenna saan vain palautua illan hurmiosta. 

Eli, pääruuaksi väsäsin kivan kermakinkkupastan.

 Aloitin kevyesti iskemällä pastan kiehumaan.

Lisäsin kuumalle pannulle öljytilkan sekaan palasiksi pilkotun 350 grammasen kinkkumötikän

Kinkun kaveriksi sipuli sekä pari valkosipulin kynttä. Ikävän tärähtänyt kuva, näemmä..

Sekaan pari mietoa (kreikkalaista, huom huom, avustetaan niiden kriisiä ostamalla niiden tuotteita!) pepperonia. Kaivelin vähän siemeniä ulos kamalan tulisuuden pelossa, mutta mitään ei tapahtunutkaan joten siemenet olisi voinut varmaan jättää rauhaankin.

Sitruunamehua tirisemään. Tulee kivat aromit

Jääkaapista vanha pestonjämä, pari teelusikallista sain kaivettua reunoilta, olisi voinut olla runsaamminkin.

Neljä desiä ruokakermaa

Vähän taas mozzarella suikaleita. Lyön vaikka vetoa että tuo on uusi pussi eikä se sama kuin viimeksi, sillä noi oli pehmeän tuntuisia.

Kunnolla valutetut pastat sekaan

Hämmennetään.

Mustapippuria

Suolaa

Valkopippuria

Basilikaa (reilusti, koska vähäinen pesto)

Hautumaan, eli kansi päälle ja jälkilämmölle. Annoin olla noin varttitunnin tuossa positiossa

Salaatin pyöräytin odotellessa, perus vihersalaatti, kun äiti on niin raikkaan ystävä ja sen kekkereitä tässä kahdestaan vietettiin!

Ja ai että! Salaatti näkyy taustalla, itsehän en pupunruokaan koske, heh.


Tulos: Oli ihanan kermaista!! Oon ihan varma että haudutus oli se ydinasia, koska en suurustanut ollenkaan ja silti kerma oli "tönkkööntynyt" aika mukavaan olomuotoon. Aavistuksen ehkä suolatonta, lisä pesto olisi tehnyt ihmeitä!


Mutta hyvää oli, sitten jälkkärin vuoro.


Eli eilen kun (sivistyneenä nuorena naisena sekä lukiohikarina) luin aamulehteä, silmiin osui "Mansikkaisen Domino-jäädykkeen" resepti (ilmiselvää piilomainontaa! :O onneksi ymmärsin jo ilmoittaa kuluttajansuojavirastoon), ja ihan innostuin. Repäisin ohjeen matkaani, kun lähdin koulun kanslian kautta kaupunkiin ostamaan tarviketta äitin lahjaa varten, ja keikkasin samalla siis myös ruokakaupassa. 12 annokseen (jonka siis tein) tuli seuraavat aineet;


"Pohja:
1pkt (175g) Domino Original -keksejä


Täyte:
200g pakastemansikoita
2dl kuohukermaa
250g maitorahkaa
1dl tomusokeria
1dl sokeria
1tl vaniljasokeria


Koristelu:
muutama valkoinen marenki rouhittuna
Marabou 70% -tummaa suklaata lastuina"

Tavoitteena siis yläpuolella kuvassa oleva sovellus, jos siitä saa selvää (runttasin ohjeen kuvineen brutaalisti mun farkkujen taskuun kun juoksin kauppaan!)

Ennen aloittamista otin pakastemansikat (tunnustan, en tiedä montako grammaa oli) sulamaan noin tunniksi, enempikin olisi ollut varmaan suositeltavaa

"Murskaa Dominot karkeaksi rouheeksi."
Virhe: Innostuin tuosta mörssäämisestä niin, että tein "karkean rouheen" sijasta "hienoa jauhetta"

"Soseuta kohmeiset mansikat ja vaahdota kerma."
Virhe: Ne liian kohmeiset mansikat, voi herranjestas. Ei tainnut olla koko keittiössä paikkaa, joka ei olis ollut punaisten pilkkujen peitossa

"Vatkaa toisessa kulhossa maitorahka, tomusokeri ja sokeri sileäksi."
Ei virheitä tässä vaiheessa! Ainoa, mitä nyt tahdon kommentoida, on tuo maitorahka. Jotenkin saan kylmiä väreitä koko elintarvikkeesta, mikä johtuu kaiketi siitä kun muistaakseni entisen heilan kanssa joskus aikoinaan tahdottiin sipsiä ja dippiä, eikä kaupassa ollut kermaviiliä dippiä varten. Fiksuina lapsosina ostettiin maitorahkaa, ja hyhhyh, sen rakenne oli ällöttävä, dippijauhe ei sekoittunut kunnolla jne, se oli suoraan sanottuna sanoinkuvaamattoman oksettava yhdiste. Yhteenvetona, ällötti käsitellä maitorahkaa.

Edellä mainittu sileä vaahto (y) (Älköön kukaan erehtykö luulemaan tätä kermavaahdoksi) Oli muuten oikeasti kamalan sileää, se kiilteli kivasti. Kaunista maitorahkavaahtoa.

"Lisää seokseen mansikkasose..."

"...ja kermavaahto."
Tässä tekovaiheessa en tehnyt ainuttakaan virhettä, oon mestari

"Sekoita tasaiseksi ja mausta vaniljasokerilla."
Anteeksi itsekehu, mutta lepuuttakaapa hetki silmiänne tuossa smoothin tasaisessa seoksessa!

Oma lisäykseni eli ripaus kanelia!

"Vuoraa pitkänomainen vuoka (1,5l) tuorekelmulla ja kaada seos vuokaan. Peitä pinta Domino-muruilla."

"Painele muruja niin että ne hiukan uppoavat jäädykeseokseen."
Virhe kostautuu: Liian ohuet murut -> eivät painautuneet kunnolla -> ropisivat roppakaupalla pois tarjoiluvaiheessa

"Käännä kelmun reunat murujen päälle ja laita vuoka pakastimeen vuorokaudeksi."

"Kumoa vuoka 5 minuuttia huoneenlämmössä ollut vuoka tarjoiluvadille ja poista tuorekelmu." (Härregod, ihmekään kun tuo mun pötkö ei eka meinannut irrota kun iskin sen suoraan vain alaspäin! Toisaalta, viisi minuuttia on aika suhteellinen aika eli virhettä ei lasketa)

"Ripottele marenkimurut koristeeksi ja vuole juustohöylällä suklaasta lastuja marenkirouheen päälle. Herkuttele!"
Tässä vaiheessa sovelsin, sillä a) en jaksanut tehdä marenkia, b) meillä oli kyllä kaapissa tod näk yli vuoden vanhoja marenkeja -> en viitsinyt rasianmakuisia marenkeja laittaa äitin synttärikakkuun, joten oltiin ilman marenkia. Suklaata kyllä veistin päälle, nimittäin niistä kolmesta Marabou (damn, se oli originalia!) lohkosta jotka jäi mun eväsrasiaan tänään matikan kirjoitusten jälkeen. Suosittelen raastamaan höylällä vähän isommista paloista, nimimerkillä peukalo hellänä höylän käsittelyn jälkeen. Sitten tämä mun oma innovaatio! Ripottelin tarjoilulautasten (lasiset, läpinäkyvät) päälle tomusokeria! Nätin näköistä, tosin kun ruvettiin syömään oli koko pöytä tomusokerissa.


Tulos: Oli ihan herkullista, ehkä vähän laimeeta mun makuun, tai että jotankin siitä puuttui, joku maku tjms (saattoivat olla vähäiset mansikat?) Lisäksi se irtoileva Dominojauhe, heh heh.. Mutta kaikenkaikkiaan kivaa vaihtelua perus kääretorttuihin ja kakkuihin, joita olen aiemmin äitille tehnyt!