Oikotie onneen

Aurinkoinen kevätpäivä, tulen kotiin massu tyhjänä, rankan työpäivän jälkeen, ei ruokaa löydy jääkaapista. Synkeä pilvi leijuu aatoksiin ja uhkaa vesittää kauniin päivän. Mutta sitten saapuu äitini mies harmaalla Audillaan ja kaivaa mulle kaappien kätköistä hernaripurkin! Ah, loppupäiväni on pelastettu

Se purkki, vesi kutkutteli jo kielellä ruuan näkemisestä

Iskin sisällön kattilaan

Vajaa purkillinen vettä...

...vedet kattilaan johon purkin sisältö aiemmin kumottiin

Kattila aineksineen tulille sekä nättiä hämmennystä muutaman minuutin ajan, kunnes paakut on kadonneet ja soppa on täysin smoothia!

Ja ready, kumppaniksi hernarille tein sen hissukseen lämmitessä ruisleivän oivariinilla, oltermannilla ja halkaistulla minitomaatilla!


Tulos: Aina ei kannata mennä sieltä missä aita on matalin vaan sieltä, missä aitaa ei ole ollenkaan! Yksinkertainen on päivän sana, nimimerkillä nälätön nainen hymy huulillaan!