Miljoonan dollarin ananas

Viikonloppuna taas omistin energiaa kun rankan ja kuluttavan työviikon jälkeen sain nukkua ja rentoutua vapaasti. Löysin ananaksen meiltä kotoa ja pyysin jos saisin käyttää sitä. Väärinkäsitys kävi, pilasin koko ananaksen sitten vaikka olin valtuutettu vain osaan..

Ensiks laitoin pannun kuumenemaan. Ja vähän rasvaa sekkaan, mm ..Hmm

Ananaksen raatelu alkoi sen kuorimisesta

Seuraavaksi alastomaksi riisutettuaan se koki paloittelusurman

Ja lopuksi viimeistelin veritekoni ympärileikkaamalla sen (...) Siis, poistin sen juuren tuosta sisältä.

Pannu ja voi alkoivat kuuumeta, sekaan sokeria! Ja lastalla vähän voi-sokeri-sekoitusta levitetään reunoillekin

Lisää sokeria, jee

Ananasrenkaat kellumaan ja ruskistumaan voi-sokeri-pannulle. En osannu päättää kannattaako kuumalla vai lämpösellä pitää levyä (tai siis, että "keittää" vai "käräyttää" nuita renkaita tuossa sopassa..)

Lopputulos nyt kuitenkin, hieman löysä, hieman rusahtanut rengas jos toinenkin. Vaniljajätskin kera! Ja ripottelin myös koristeellisesti (?) tuota paistunutta voi-sokeri-soppaa tuohon reunoille!


Tulos: Oli kyllä makeaa ja herkullista, niinkuin ananas yleensäkin! Ehkä tuo edelläkin mainittu löysyys oli vähän harmillinen seikka, mutta oli kyllä kokonaisuudessaan ihan toimiva ja maistuva annos! Tuosta "kastikkeesta" eli paistetusta voi-sokeri-sekoitteesta sen verran, että tosiaan hain jotain siirapin tapaista, mutta siitähän tuli jotain tikkunekku ainetta joka kohmettui pannulta pois jouduttuaan.


Äiti kommentoi viimeisimpään toteamukseen, että olis meillä ollut siirappia kaapissakin