perjantai 6. huhtikuuta 2012

Elämäni ensimmäinen

Tuossa eilen sain tehtäväkseni väsätä kasvissosekeiton. En ole ikinä ennen tehnyt moista, joten innostuin jne. Olen aiemmin tehnyt pari kertaa tomaattikeittoa, missä on pitkälti sama idea (sosekeitto kun sosekeitto, whateva), tosin toisella kerralla tyrin ja pahasti liioittelemalla järkyttävän överisti veden määrää (lue: tomaattikeiton sijaan syötiin sitten tomaattista, melko mautonta lientä). Etenkin veljeltäni, joka söisi nälissään vaikka hevosen, sain kyseisestä "keitosta" paheksuvaa kritiikkiä sen ruoka-arvottomuudesta. 

Heh, tällä kertaa pidin mielessä vanhat töppäykset! Parasta on kun osaa oppia omista virheistään, oh me so deep


Tässä saamani ohjeet, äiti lähti siis hiihtämään jättäen mut yksin Ensimmäinen kasvissosekeittoni -projektin kanssa. Kuten huomaatte (ja itse huomasin jossain vaiheessa), en saanut mitään tarkkoja määriä millekään. Siitähän soppa syntyi! (kirjaimellisesti, heh heh)

 Öljyä kattilaan lämpiämään. Ei kannattanut laittaa näin ajoissa

  Ensin mulle uudet tuttavuudet selleri ja palsternakka esiin. Jos jaksaisin, voisin googlesta tarkistaa kumpi oli kumpi mutta en jaksa, joten jokainen voi toteuttaa sen itse jos kokee aiheelliseksi

 Toisen ylemmistä kuorein (kello 5) ja toisesta irroitin kukkaset (suikaleet)

 Sitten purjon vuoro! Pesin tuon vehreän häntäosan ja leikkasin purjon noin puoliksi. Kuvassa näkyy myös jäljelle jäävä puolikas. Pilkoin purjoa vähän ja pesin latvoja

 Kuorein ja paloittelin kaksi (2) porkkanaa

 Sitten yllä mainitut kaikki kattilaan kuullottumaan. Tai, "kuullottumaan", tosiaan laitoin kattilan hellalle heti alussa, joten öljy oikein tirisi. Elvytykseksi siirtelin kattilaa ympäriinsä ja heiluttelin sen sisältöä, ettei ne palaisi. Onnistuin elvytyksessä suht hyvin, koska mikään ei kärähtänyt!

 Sitten kattilaan vettä -> kansi päälle -> keittymään

Tässä vaiheessa tajusin, ettei mulla ole mitään sanottua määrää kasvisten suhteesta toisiinsa tai veden määrään nähden. Otin siis randomilla kuusi perunaa...

 ...ja kuorein ne! Huomatkaa, miten upean before-after-minikuvasarjan nämä kaksi ylempää kuvaa muodostavat.

 Perunat muitten kasvisten sekaan.

 Vähän lisää keitinvettä perunoille!

 Liika keitinvesi pois perunoitten keityttyä. En tahtonut ottaa nyt pienintäkään riskiä joten kaadoin reilusti nestettä pois tuohon lautaselle

 Jäljelle jääneen veden sekä kasvisten sekaan kasvisliemijauhetta

 Sitten kattilan sisältö muovikulhoon (koska teflonkattila voisi haavoittua tulevissa käsittelyissä)

 Mörssätään kaikki vain

 Lisäsin sekaan pari ruokalusikallista tuota keitinlientä, jotta sain keittomaista keittoa, eikä semmoista kökköistä sosepuuroa

 Mausteeksi persiljaa

 Kuin myös suolaa

 Ja kokonaisuuden kruunaa valkopippuri!

 Koristeeksi iskin vielä vähän kuivattua persiljaa. Tuore olisi tietty nätimpää mutta voi kamala kun kesä viivyttelee, lunta satoi taas eilen ja sataa nytten, ja alan turhautua tosissaan, ei saa edes tuoretta persiljaa. Tai muitakaan ruohoja maasta .........

Tulos: Olin kovin positiivisesti yllättynyt! Masennuin vähän ennen maustamista, kun keitto oli suht mautonta, tai lähinnä vetisen perunasoseen makuista. Lisäporkkana ei olisi ollut pahitteeksi.. Mausteitten jälkeen sain tuosta ihan syötävää, ja palautetta sain myös, esimerkiksi yllättynyt "Täähän on ihan hyvää!" -lausahdus. Olin kuullemma myös maustanut erityisen hyvin, hyvä minä, bra bra!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti