Kala kuivalla maalla

Syksyn mittaan tullut muutamaankin otteeseen kahtottua tuota Suomen Junior Master Cheffiä, ja eilisissä tsiigasin viimosen jakson intternetistä. Sillä vaan tuli mieleen, kun siinä tosiaan ollut maailman suloisimpia lapsia, niin nuoria ja silti osaavat laittaa safkaa josta ei me isot ja tylsät olla kuultukaan. Mutta eniten hellyin kun tuossa finaalijaksossakin oli enää kaksi jäljellä, tyttö ja poika, ja siinä missä ne aikuiset omassa vastaavassa formaatissaan heittelevät toisiaan paistinpannuilla ja lautasilla, ne kaksi lapsifinalistia jeesasivat toisiaan ja jakoivat uuninsa! 

Tosiaan, kävin tuossa viikonloppuna viihdyttämässä (hm) tuttuja tuolla Jyväskylässä. Hienointa oli käydä pitkästä aikaa isovanhemmilla, lykkäsivät mulle mukaan tuoretta (lauantaiaamuna isoisä oli kalassa käyny) siikaa, uusia perunoita ja porkkanoita mökiltä, sipulia ja (itsetehtyä) omenahilloakin! Eilen sitten väsäsin oikein kunnon kotiruokaa, ai että

Porkkanoitten kuorintaa. En oikeastaan edes tiennyt omistavani kuorimaveistä

Perunoitten pesua, hinkkasin suurimmat mudat käsin

Porkkanat ja perunat kattilaan kiehumaan veden kera

Sipuli silpuksi. Äitillä on semmonen ihan mielettömän käytännöllinen sipulinpilkkoja niin ei kirvelly silimää, nytkin teki tosi tiukkaa pilkkoa ja samaan aikaan pitää silmiä auki ja kahtoa ettei leikkaa sormea samalla

Minimanin halvinta (0,99€!!!) margariinia pannulle tiristämään

Sipulit sulaneeseen voihin

Ja se kala! Ai että, vei kielen jo tässä vaiheessa

Valtavin uhrauksin pilkotut sipulit reunoille ja kalat keskelle tirisemään. Lisäilin myös vähän tuota voita kalan reunoille sen paistuessa

Suolaa...

...pippuria..

...Ja pari käännöstä ja voinokaretta!

Peruna-porkkana-kattila ei yhtä hyvältä näyttänyt. Tässä kävi joku mielenkiintoinen kemiallinen reaktio, ja perunat paloi osittain vähän pohjaan. Kuva ei ihan tällä kertaa kerro tuhatta sanaa, sillä tuolla pohjalla oli vielä palaneita yllätyksiä

Kaavein parhaat perunat päältä ja iskin sekaan vielä vähän tuota huikeen edullista voita. Mutta ai mikä nautinto!

Tulos: Nannaa, nannaa, niinkuin jo sanottu. Pari miinusta kuitenkin, esimerkiksi perunoitten multa (rahisi hampaissa jonnin verran kun rupesin nälkääni parantamaan) sekä pari hassua ruotoa kalassa (olin unohtanut kahtoa etukäteen josko niitä olisi nypittäväksi, joten nypein ne sitten suustani). Muuten ihan taivaallista. Ja mikä parasta, toinen file jäi syömättä, eli en näe nälkää tänäänkään!